Taas saadaan huomata minun olevan ihminen, joka ei pysy paikoillaan.Blogini vaihtaa Blogspottiin, koska vuodatuksen kanssa inulla on pinna palanut lopullisesti.Blogspot myös antaa uusia mahdollisuuksia sen suhteen, että voisin bloggailussa kehittyä jotenkin. Pitemmittä puheitta en sano hyvästi sanon vain hiei hei, koska kuka tietää, jos vaikka näemme uusissa merkeissä tuolla blogspotini puolella uudessa osoitteessani www.parakeets-fashion-language.blogspot.com
tiistai, 27. marraskuu 2007
Hei hei vuodatus!
sunnuntai, 25. marraskuu 2007
Evan Rachel Wood Wonderland Magazinessa
Yksi julkisuudessa pyörivistä suosikkipukeutujistani on minut monella tavalla hurmannut Evan Rachel Wood. Hän on myös yksi niin sanotuista tyyli-ikoneistani, ei helvetti kuinka vihaankaan sitä sanaa, ja teen hänen tyylistään varmasti vileä pidemmän postauksen kunhan aikaa saisi jostain siihen revittyä. Tässä kuitenkin pieni katsaus Evan Rachelin tyylistä Wonderland Magazinen jutussa. Täytyy kyllä sanoa, että Evan Rachel osaa tuon hurmaamisen varmasti unissaankin. Olen taas kerran täysin myyty!
lauantai, 24. marraskuu 2007
Hurmaava herra Molko
Placebon laulaja-kitaristi Brian Molko on jo useamman vuoden ajan hurmannut androgyynilla tyylillään. Mutta nyt, olen viimein varmistunut asiasta, että Molko on maailman parhaiten pukeutuva mies ja omaa maailman upeimmat hiukset, varsinkin Black Market Music albumin aikaan.Ja mikäli on Placebo fani, niin ei ole voinut välttyä Taste In Menin musiikkivideolta ja NIILTÄ hiuksilta. Siitä meinaan on muodostunut eräänlainen legenda fanien keskuudessa...
Myös Brianin muut hiustyylit ovat hienoja, mutta juuri Taste In Menin hiukset (ensimmäinen kuva) saavat aikaan ainakin omalla kohdallani suurta ihailua.Jos olisin mies, niin ryntäisin oitis parturiin ja leikkaisin itselleni samanlaisen kuontalon kuin herra Molkolla oli ennen.
Tässä parhaita paloja Molkon hiustyyleistä vuosien varrelta ja mukaan lukien myös NE hiukset
Kuvat: www.brian-molko.com
lauantai, 24. marraskuu 2007
Musiikkikatsaus
Tarkoituksenani oli ensin tehdä aivan toienlainen postaus, mutta kamerani kieltäytyi tekemästä yhteistyötä koneeni ja minun kanssani. Se postaus olisi käsitellyt edes jollain tapaa blogini aiheita toisin kuin tämä juttu. Toisaalta, jotta voisi ymmärtää tyyliäni ja mieltymyksiäni, niin tästä jutusta on takuulla hyötyä. Juttu koskee lempi musiikkiani, joka vaikuttaa pukeutumiseeni oleellisesti. Se mitä musiikkia kuuntelen vaikuttaa aika tavalla siihen mitä rättejä päälleni heitän, ja se tullaan varmasti huomaamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun vedän päälleni sen 90-luvun flanellipaidan Kurt Cobainin tyyliin.
Lista tällä hetkellä levylautasellani pyörivästä musiikista ja oman elämäni evergreeneistä
Placebo (lempiyhtyeeni aina vuodesta 96 asti)
Nirvana
R.E.M.
David Bowie
The White Stripes
The Sounds
The Kills
Babyshambles
Marilyn Manson
Korn
Muse
Lapko
Hotel Persona
GUSH
Sonic Youth
Björk
Jamie Cullum
Mika
Aerosmith
BWO
The Ark
PJ Harvey
Kaikessa hienoudessaan joskus jopa melkein karmivaa, mutta mitä mieltä te olette? Kuunteletko joitakin näistä mainitsemistani yhtyeistä? Ja ennen kaikkea, vaikuttaako musiikki pukeutumiseesi?
torstai, 22. marraskuu 2007
Yhden kuvan kertomaa
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta joskus se aiheutta päänupin täydeltä kysymyksiä. Joskus kuva miellyttää silmää, mutta joskus se saa aikaan jonku täysin päinvastaisen reaktion. Se, mitä ihminen kuvasta näkee riippuu täysin siitä mitä siinä haluaa nähdä. Ja tämä kuva on täydellinen esimerkki noista kaikista yllämainituista asioista.
Pete Doherty ajamassa kuraisilla kumisaappailla jotain niinkin inhimillistä kuin pyörää tuntuu varsin uskomattomalta. Vai osaako joku sanoa milloin Pete oltaisiin nähty tekemässä jotain muuta kuin polttamassa pilveä, tykittämässä heroiinia suoneen tai poistumassa oikeustalolta. Pete ja pyörä eivät vain sovi samaan kuvaan.
Ja mitä tässä kuvassa näin tai mitä siinä haluasin nähdä? En ainakaan noita kuraisia kumisaappaita, tuota pyörää tai edes Peteä. En itseasiassa haluaisi nähdä tuota kuvaa toiste ja paremmin ajateltuna yksikin kerta on liikaa, varsinkin tuon kuvan kanssa. En voi myöskään sanoa milloin kuva toivottomasta narkkarista miellyttäisi silmääni. Sitä odotellessa voin vain todeta kuinka huonosti kuraiset saappaat sopivat yhteenkään asuun ja kuinka seuraavaksi aion suojautua sataprosenttisen varmasti Pete Dohertyn ja kuraisten saappaiden kohtaamiselta. Mitä me tästä opimmekaan? Joskus kuva valaisee paremmin kuin mikään muu, mutta joskus se herättää noin miljoona kysymystä vailla vastauksia. Ja ne kaameat kuraiset saappaat, ne olisi aika myös Peten viskata kaatopaikalle.